Ajattelin ensin kirjoittaa tätä englanniksi tai ruotsiksi, mutta sitten ajattelin että jotkut Suomen upouusista eilen valituista kansanedustajista eivät kenties silloin voisi lukea tätä . Joten kirjoitan tämän tunteiden purkauksen ja omantunnon kevennyksen suomeksi. Eiliset vaalit olivat paitsi jännittävät myös hyvin yllättävät. Monet, allekirjoittanut mukaan lukien, ovat tänään kulkeneet päät painuksissa ja kenties ensimmäistä kertaa elämässään hävenneet olevansa suomalaisia. Eilisissä eduskuntavaaleissa Suomi siirtyi selvästi oikealle ja näin alkoi uusi sulkeutuneisuuden aikakausi Suomen historiassa. Vaalien perusteella tätä aikakautta tulee leimaamaan sana ‘anti’. Vaalien suurin voittaja (mutta onneksi ei sentään suurin puolue) on anti-eu, anti-maahanmuuttaja, anti-ruotsin-kielen-opetus, anti-ilmaston-lämpenemisen-pysäyttäminen, anti-abortti, anti-sukupuoli-neutraalit-parisuhteet, anti-kaikkea. Tästä häpeästä ei enää puutu kuin että ___ _______ (täytä itse haluamallasi tavalla) valitaan ministeriksi. Onneksi tätä kestää vain korkeintaan neljä vuotta, hyvällä onnella jopa alle.

Työni puolesta seurasin vaalikampanjointia sosiaalisessa mediassa ja vaikka monella ehdokkaalla olikin omat “Minä Eduskuntaan” fanisivunsa Facebookissa oli sosiaalisen median käyttö suht tehotonta ja mielikuviksetonta. Kenties Ruotsin vaaleista oli opittu että kaikki munia ei kannata laittaa samaan sosiaalisen median koriin, vaan että vanhat keinot kuten kätellä mahdollisimman monta henkilöä turuilla ja toreilla ovat edelleen tehokkaimpia. Tämä oli sosiaalisen median tutkijalle hienoinen pettymys. Olin toivonnut jotain innovatiivista ja luovaa tapaa aktivoida äänestäjiä sosiaalisen median avulla mutta toisin kävi.

Ehdokkailla olisi nähdäkseni ollut kaksi selkeää tapaa aktivoida äänestäjiä sosiaalisen median avulla. Ensinnäkin ehdokkaat olisivat voineet tehokkaammin luoda mahdollisuuksia vuoropuhelulle äänestäjien kanssa. Blogit ja sosiaaliset verkostot ovat mainioita välineitä avoimelle keskustelulle ja mielipiteiden jakamiselle. Ensisijaisen tärkeää tässä tapauksessa on tosin myös kuunnella potentiaalisia äänestäjiä ja vastata saamaansa palautteeseen ja kysymyksiin, riippumatta siitä kuinka kiusallisia ne olisivat olleet. Pahin virhe minkä poliitikko mielestäni voi sosiaalisessa mediassa tehdä on avata sivu Facebookiin tai avata blogi ja jättää ne oman onnensa nojaan kuvitellen että se riittäisi. Sosiaalinen media on sosiaalista ja vuorovaikutukseen kannustavaa, ja sellaisena sitä pitää myös käyttää. Toinen mahdollisuus on tiedon välitys eteenpäin verkostoissa ja sitä kautta näiden verkostojen aktivoiminen. Yksinkertaisimmillaan tässä on kyse lähettiläiden rekrytoimisesta siten että tieto ja suositukset kulkevat verkostossa käyttäjältä toiselle, äänestäjältä toiselle, ilman kenenkään kehotusta tai ohjausta. Facebookin “tykkää”-nappi on tästä esimerkki. Kun joku klikkaa tällaista “tykkää”-nappia jossain verkossa (mikä muuten ei paljoa vaadi), saa hänen sosiaalinen verkostonsa tästä tiedon. Verkoston jäsenet saavat viestin että “Kim tykkää YLEstä”, ja nämä viestit ovat tavallaan suosituksia jotka voivat helposti jatkaa matkaansa yhä eteenpäin ja eteenpäin verkostoissa kun yhä useammat ihmiset klikkaavat näitä “tykkää”-nappeja. Mutta näitä mahdollisuuksia ei näissä vaaleissa käytetty tehokkaasti. Olisiko tehokkaampi sosiaalisen median käyttö muuttanut vaalien tulosta? Tuskin, mutta ei siitä haittaakaan olisi ollut. Monen vaaliasiantuntijan mukaan eiliset vaalit ratkaisivat niin sanotut protestiäänet. Ennen äänestettiin protestiksi Aku Ankkaa ja niitä aikoja moni jäi eilen kaipaamaan.

Ainoana valopilkkuna vaaleissa ja niitä edeltävissä kampanjoissa oli mielestäni Ilkka Kanervan tekstiviestikampanja nimeltä Vastavalkea. Kanervan “tekstiviestitaustan” tuntien (ja kukapa suomessa ei sitä tuntisi) täytyy todeta että kampanjointi tekstiviesteillä osoittaa loistavaa itseironiaa ja itseluottamusta. Itse sain Kanervalta kolme tekstiviestiä, ja jo tämän takia sait melkein ääneni.

[Translate this] Updated April 20th, 2011: Google’s translation tool is not perfect, as we all know. However, their translation for “vastavalkea” to English is the poorest and the most misleading translation I’ve ever seen. Vasta basically means ‘against’ or ‘just’, e.g. ‘vasta-alkaja’ is a ‘beginner’ or ‘just a beginner’. While Valkea means ‘white’ or ‘the brightest fire in a fireplace that almost burns with a white flame’. So, a rough translation would be ‘against white’ or ‘just a beginner of the hottest fire’ (nobody said that a campaign slogan has to be smart). Not ‘white only’ as Google suggests.