Pidän tänään esitelmän otsikolla “Sosiaalinen media elinkeinopolitiikan toteuttamisessa”. Tilaisuus on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen järjestämä. Esityksen kalvot löytyvät osoitteesta: http://www.slideshare.net/kholmber/sosiaalinen-media-elinkeinopolitiikan-toteuttamisessa.

Sosiaalisen median mahdollisuudet on usein jaettu neljään eri alueeseen: mahdollisuudet 1) viestinnässä, 2) yhteistyössä, 3) opetus- ja koulutuskäytössä, sekä 4) viihdekäytössä. Näihin neljään alueeseen keskityn myös tämän päiväisessä puheessani ja esittelen sosiaalisen median mahdollisuuksia esimerkkien kautta. Eri sosiaalisen median palveluissa onkin nähty hyvin innovatiivisia esimerkkejä jotka osoittavat miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää palvelun alkuperäisen tarkoituksen ulkopuolella. Parhaat esimerkit ovatkin mielestäni juuri sellaisia jotka saavat hämmästymään tai ajattelemaan että “näinhän tätä olisi pitänyt käyttää alusta alkaen”.

Sosiaalinen media tuo myös mukanaan haasteita jotka useimmiten syntyvät ajattelemattomasta käytöstä. Vika ei niinkään ole palveluissa vaan ihmisissä jotka käyttävät niitä. Olisikin tärkeää että eri organisaatioissa keskusteltaisiin avoimesti organisaation omasta strategiasta sosiaalisissa medioissa ja sovittaisiin yhdessä pelisäännöistä. Työn ja vapaa-ajan sekoittuessa yhä enemmän on syytä miettiä milloin ja missä roolissa sosiaalisia medioita käyttää. Jos sosiaalisia medioita käytetään työajalla tulee niissä mielestäni myös käyttäytyä työnantajaa kunnioittavalla tavalla. Tämä tarkoittaa että työantajaa ei pidä kritisoida tai muutenkaan kommentoida. Tämän pitäisi mielestäni olla itsestään selvää, mutta onpa päinvastainen käytös johtanut jo potkuihinkin.

En ole missään tapauksessa täyskiellon kannalla, vaan mielestäni ihmisiä pitää kouluttaa sosiaalisen median mahdollisuuksista ja haasteista. Tämän lisäksi eri organisaatioissa pitäisi sopia miten eri medioita saa tai tulisi käyttää. Tietyissä organisaatioissa ja tietyissä työtehtävissä sosiaalisen median käytöstä voi olla organisaatiolle selkeää hyötyä, kun taas toisissa työtehtävissä hyötyä ei välttämättä ole lainkaan. Näissä tehtävissä työntekijöiden itsensä onkin syytä miettiä tulisiko sosiaalista mediaa käyttää lainkaan työajalla.

Hyötyä organisaatioille voi syntyä muun muassa siitä että organisaatio saa kasvot ja inhimillisemmän imagon sen avulla että työntekijät esiintyvät sosiaalisessa mediassa. Mutta tällöin myös työntekijöiden on muistettava että he edustavat työnantajaa tai ainakin ammattiaan. Sosiaalisessa mediassa liikkuminen ei aina ole helppoa ja ylilyönteihin törmää jatkuvasti. Facebookissa näkee ihmisten kommentoivan työpäiväänsä tai kritisoivan työnantajaa, valokuvanjako-palveluissa näkee kuvia joihin kuvissa esiintyvät henkilöt tuskin haluaisivat törmätä esimerkiksi työpaikkahaastatteluissa, jne. jne. Onkin mielestäni ehdottoman tärkeää että sosiaalisen median käyttöä opetettaisiin organisaatioissa jotka käyttävät sosiaalista mediaa ja että avoimesti ja yhdessä keskusteltaisiin niihin liittyvistä haasteista ja pelisäännöistä.

Tämän päiväinen esitys: Sosiaalinen media elinkeinopolitiikan toteuttamisessa